20.10.2019


Petu (Kasion Fancy Filur) on poissa


Kultainen rakkaani nukkui ikiuneen sylissäni 9.2.2019 lähes 14 vuoden ikäisenä.
Illalla vielä oltiin lenkillä ja poika tepsutti reippaasti, aamuyöllä heräsin sen valitukseen ja oksenteluun. Ymmärsin, että oli tullut aika päästää ystävä lepoon.

Soitin päivystävälle eläinlääkärille joka lähti heti tulemaan 40 kilometrin päästä. Sen ajan makoilin Petun vieressä, sanoin sille ettei tarvitse enää jaksaa, voit antaa jo periksi. Lauloin sille typerää iskelmää: mä annan sut pois, mä päästän sut pois, vaikka sattuu ....

Eläinlääkäri tuli ja hoiti eutanasian niin rauhallisesti, arvokkaasti ja kiireettömästi, että olen siitä ikuisesti kiitollinen. Hän myös sanoi vilpittömästi ottavansa osaa. Kiitos sinulle, eläinlääkäri Michelle Korhonen!
Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet, ja he kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen. (Ps. 91:11-12)


Näin se vain aika omituisesti rientää. Valmistuin kolmessa ja puolessa vuodessa vaikka lähdin nollasta ja tulin sitten suorittaneeksi 344 opintopistettä :) Töitä en tietenkään saanut mistään. Kirjoitin varmaan 150 hakemusta.

Sitten änkesin Kuopion hiippakunnan piispan Jari Jolkkosen pakeille, ja asiat lähti rullaamaan. Sain kahden vuoden määräaikaisuuden Pohjois-Pohjanmaalta ja tietty pappisvihkimyksen myös. 

Nyt tuo aika täällä alkaa olla lopussa. Ensi viikon maanantaina tulee muuttoauto ja lähden takaisin etelään. Siellä on töitä, täällä ei.
Kovin mielelläni olisin tänne jäänyt, mutta tunnen itseni; tulisin hulluksi työttömänä. 


Kun Herra varustaa matkalle, Hän myös johdattaa kulkua.

18.3.2016


Tänään sattui kyllä ihmeellinen asia.
Kännykkääni tuli viesti 'anonyymiltä' joka on myös kommentoinut tänne blogiini (kiitos kommentista!) ja niinpä minä ajattelin pitää hetken tauon tutkielman teosta ja kurkata tänne.

On kulunut tasan kaksi vuotta siitä, kun kirjoitin tänne otsikolla: Opintopistemäärä lähestyy uhkaavasti sataa! Nyt minulla on 202 opintopistettä, kandi tehtynä ja graduseminaari alkamassa.

Ensi tiistaina lähden Pohojammaalle seurakuntaharjoittelun toiseen osioon. Olin tekemässä ensimmäisen pätkän tammikuussa, ja se oli hienoa!

Pieni kappeliseurakunta, jossa on vain kappalainen ja kaksi pappia, on paras mahdollinen paikka harjoitella papin työtä. Sain tehdä ihan kaikkea sielunhoitokeskusteluista päiväkotien aamunavauksiin, mutta hienointa oli silti kävellä alba päällä sakastista seurakunnan eteen, polvistua hetkeksi alttarin ääreen rukoilemaan ja sitten kääntyä seurakuntaan päin ja aloittaa:

*Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen*

Minulla on nyt ollut hiukka kiire, niinkuin jokaisella yliopisto-opiskelijalla on tässä opintojen vaiheessa, ja olen ollut vähän huolissani miten ehdin kirjoittaa saarnan jumalanpalvelukseen 3.4.
Kun se saarna ei synny ihan käden käänteessä (vaikka ehkä luulisi ) eikä sinne kirjoitella mitä mieleen juolahtaa, vaan seurataan tiukasti Kirkkokäsikirjaa.

No nyt kun lueskelin tätä blogiani, niin katseeni osui otsikkoon: Se on Herra! Tekstissä kerroin olleeni jumiksessa kaverini kanssa, ja siellä vanha pappi piti upean saarnan - juuri siitä aiheesta, mistä minun olisi se saarna rutistettava: Johanneksen evankeliumi 20.

Ilman tämän 'anonyymin' viestiä en olisi takuulla kurkannut tänne blogiin, joten ehkä sen tekstarin lähetti itse Herran enkeli :)

Joka tapauksessa, 'anonyymille': se laulu mistä kysyit, on Pekka Simojoen tyttären (en muista onko Heidi vai Henna) laulama, ja tosiaankaan sen sanoja ei löydy mistään - ei edes juutuubista.
Mutta RadioDeissä se soi varsin usein (minä en muuta kuuntelekaan) niin eiku nappulat korviin ja odottelemaan :)


10.7.2014

"Jumala, sydämeni on levollinen. Mieleni on tyyni." (Ps. 108:1)



Meidän Leo- pojasta ja Hänen Majesteetistaan Roosakissasta on tullu noin hyvät ystävykset :)

Minä sen sijaan, kuten monet muutkin, olen kärsinyt viime päivinä jotakuinkin runsaasta hikoilusta. Saisi nämä helteet jo riittää. Töissä on välillä aivan paha olla ja tuntuu että pyörtyy siihen paikkaan. 

Meillä kun ei sitä ilmastointia ole ja sisälämpötila osastolla huitelee neljässäkympissä. Mutta eipä mene pitkään, niin vaihdellaan talvirenkaita.

6.7.2014

Heinäkuu :)



Me on muutettu yläkertaan, kun isäntä tekee alakerrassa remonttia. Oikeestaan ihan rattoisaa, vähän niinkun ois retkellä.
Kannettiin meidän 60-tuumainen telkkari ylös portaita ja aseteltiin se uuteen paikkaansa, ja avattiin patjatuolit lattialle. 
Kuten kuvasta näkyy, isäntäväki on lattialla ja koirat sohvalla. Tai oikeestaan, palveluskunta on lattialla :)

///

Vanha ystäväni, jonka kanssa en ole ollut pitkään aikaan tekemisissä, täytti vuosia kesäkuun lopussa, ja laitoin hänelle sähköpostilla onnittelut. Hän vastasi ja kertoi samalla, että hänen äitinsä on hiljattain kuollut.

Tänään ystäväni on haudannut äitinsä.

Ajatukseni ovat hänen luonaan;  hänen suhteensa äitiinsä oli vaikea ja kompleksinen, kuten minunkin omaani. Nyt, kun ystäväni äiti on poissa eikä sanottuja sanoja voi enää perua, eikä toisaalta sanomattomia sanoja enää lausua, ajatukset ovat varmasti hämmentäviä ja piinaaviakin.

///

Jumala, taivaallinen Isämme
Sinä tunnet surumme ja tuskamme. 
Anna meille turvasi ja lohdutuksesi. 
Anna meille voimaa menetyksessämme, 
jonka olemme kohdanneet. 

Auta meitä luottamaan siihen, että sinä pidät meistä huolen 

ja olet meidän kanssamme surun vaikeina hetkinä. 

Jumala, sanasi vakuuttaa, 
että sinä tiedät, mitä me kaipaamme. 
Huokauksemmekin tulevat sinun korviisi. 
Tähän lupaukseen luottaen pyydämme: 
kuule nyt kun rukoilemme omaisemme puolesta. 

Kiitos siitä, että Vapahtajamme on voittanut kuoleman. 

Valaise meitä sanasi ja Kristuksen ylösnousemuksen valolla. 

Anna siunauksesi ja voimasi myös edessä oleviin käytännön tehtäviin. 

Johdata meidän avuksemme niitä ihmisiä, jotka voivat tukea meitä. 

Me uskomme omaisemme, itsemme ja toinen toisemme sinun käsiisi. 

Jumala, kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen tähden.

Aamen.




16.6.2014

Huomenna se nähdään ....

Heprean välitentti on sitten huomenna ja jotenkin on vähän himmeesti epävarma olo. Nåååååå - kyllä elämä opettaa, sanoo aina yks ruotsinkielinen ystäväni ja minusta se on jotenkin hirmu hyvin sanottu :)

///

"Silence in the face of evil
is itself evil
God will not hold us guiltless.

Not to speak
is to speak
Not to act
is to act."

(Dietrich Bonhoeffer)

///





21.5.2014

יְשׁׁׁועָה קָדֹֹשׁ !

Pieniä käynnistysvaikeuksia, mutta heprean kurssi saatiin kuin saatiinkin käyntiin viime maanantaina. Oppikirjan nimi on osuvasti "Täyttä hepreaa" ja sitä se totisesti on.

Niin sitä joutuu vielä vanhoilla päivillään opettelemaan äidinkielensä kielioppisäännötkin. Ikinä en ole nähnyt vaivaa opetellakseni kaikenmaailman elatiivininessiivinmääräisenmuodonmonikonartikkeleita, mutta nyt kai on pakko. Tuskin opin heprean kielioppia, jos en osaa suomenkaan :)

Aiheellisesti tietenkin voi kysyä, että jos tavoitteena on oppia lukemaan ja tulkitsemaan Raamattua alkukielellä -tässä vaiheessa 10 opintopisteen verran- onko tosiaan tarpeen pystyä määrittelemään, milloin sana on monikon partisiipin epämääräisen duaalin jussiivissa. Mutta vissiin on.

שׁלוֹם


יְרושָׁלֵם


Petu (Kasion Fancy Filur) on poissa Kultainen rakkaani nukkui ikiuneen sylissäni 9.2.2019 lähes 14 vuoden ikäisenä. Illalla vielä...