2.5.2010

Yövuoroa pukkaa

Onpa aikaa vierähtänyt, kun tänne olen viimeksi kirjaillut. Muka ollut niin kiirutta, ja nyt kun yritin kirjautua sisään, niin kas, olin unohtanut salasanani ja se oli oma operaationsa hankkia uusi ja päästä taas blogiin sisälle. Mutta täällä sitä nyt valvotaan, toista yötä tähän palaan, kuluuhan se Vappu näinkin ja nää on rahaöitä. Yhtäkkiä rupesi väsyttämään aivan tolkuttomasti ja piti kietaista kupillinen kahvia kitusiin, kyllähän tuo vähän tuntui piristävän. Yllättävän hiljaisia öitä ollut, vaikka on Vappu - olin henkisesti valmistautunut hirvittävään hässäkkään, mutta kohtuullisen vähällä on päästy. Kerkii juoruilla rauhassa :)
Huomenna isäpappa rantautuu meille kolmeksi viikoksi, kun hänen kämpässään tehdään putkiremonttia, ja saapas nähdä miten nekin viikot kuluu - miten kireelle pinna kiristyy ... mutta niinhän se on, että talo elää tavallaan, ja vieraat kulkee ajallaan. Isä on laisensa, ja olenhan minäkin siltä perinyt omat omituisuuteni, mutta isässä ne korostuu vain vanhemmiten.
Lomalistatkin sitten viimein tuli, ja sain loman silloin kun toivoinkin, mikä oli oikein positiivista. Nyt pitäisi jostain pieraista rahat, että päästäisiin Thaimaahan heinäkuussa. Tai Kreikkaan, tai Kyprokselle, tai Tunisiaan, tai Turkkiin ... jonnekin vaan.
Nuorin tytärpuoli on meillä viettämässä Vappua ja opiskelemassa isänsä kanssa matematiikkaa, ja hänen mukanaan tuli seuraavan tytärpuolen koira, kun ovat avomiehensä kanssa jossain juhlimassa. Hyvin tulevat toimeen meidän Petun kanssa, paitsi Petu vahtii silmä kovana lelukasaansa - hänen leluihinsa kun ei saa koskea, siitä tulee muuten verinen taisto. Petu on kovin tarkka tavaroistaan, kyytiä ovat saaneet niin noutajat kuin saksanpaimenkoirat kun ovat erehtyneet ottamaan suuhunsa Petun lelun. Jännä, kun muuten hän on niin kovin ystävällinen koira. Kissaa tämä sääntö ei koske. Roosakissa saa kuleksia lelukasassa - vaikka toki Petun lelut ovat Roosakissalle ihan liian isoja, hän kun on pieni ja suloinen kisuliini.
Kello tulee kolme. Vielä neljä tuntia tätä yötä, unta kuulaan kotona koko päivä ja vielä yhdeksi yöksi tänne. Sitten kuuden päivän vapaat. Kamalaa sanoakin, mutta sairastuispa joku niin voisin tulla ylitöihin. Keskiviikkoiltana menen helluntaiseurakunnan rukousiltaan ylistämään Herraa.

"Kiitos siitä, että Vapahtajamme on voittanut kuoleman
valaise meitä sanasi ja Kristuksen ylösnousemuksen valolla
anna siunauksesi ja voimasi myös edessä oleviin käytännön tehtäviin
johdata meidän avuksemme niitä ihmisiä, jotka voivat tukea meitä
me uskomme omaisemme, itsemme ja toinen toisemme sinun käsiisi
Jumala, kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen tähden
Aamen."

Ei kommentteja:

Petu (Kasion Fancy Filur) on poissa Kultainen rakkaani nukkui ikiuneen sylissäni 9.2.2019 lähes 14 vuoden ikäisenä. Illalla vielä...