"Ne tekee jotka osaa - jotka ei osaa, ne arvostelee"

Muuan fb-ystäväni oli kirjoittanut tuon lauseen statuspäivitykseensä tänä aamuna, ja kun olin lenkillä, rupesin mietiskelemään, että mitä se loppujen lopuksi oikein tarkoittaakaan.
Miksi ne, jotka ei osaa, arvostelee? Eikö niiden kannattaisi kysyä neuvoa niiltä, jotka osaa? Jos ei osaa ja arvostelee, osoittaa vaan oman totaalisen typeryytensä, ja ne, jotka osaa, voivat naureskella sille, koska he tietävät, että arvostelijat eivät kuitenkaan osaa.
Liittyykö tämä ihmisluontoon - siihen, miten vaikeaa on olla nöyrä? Me ihmiset olemme ylimielisiä ja haluamme joka asiassa osoittaa, että "minä tiedän, minä olen parempi kuin sinä."
Mistä päästäänkin siihen, että ylimielisyys on itsensä korottamista, josta Raamattu yksiselitteisesti lausuu: joka itsensä korottaa, se alennetaan.
Arvostelijoilla ei näin ollen taida olla asiaa Taivaan Valtakuntaan, elleivät he käänny ja tee parannusta.
No, tulipahan pohdittua tuotakin asiaa.

Aamu oli muuten älyttömän lämmin ja aurinkoinen, ja olin läkähtyä taipaleelle lenkkivaatteissani. Naapurin pojat olivat pihalla skeittaamassa t-paidoissa ja sortseissa, ja heillä oli tietysti seuranaan pieni valkoinen terrieri Bruno. Brunon tervehtimiset ovat aina ikimuistoisia, se tulee ja menee kuin tuulispää ja Petu jää seisomaan hölmistyneenä: mitä tapahtui?

Vietän tässä viikon ainoata vapaapäivää, taas alkaisi yövuoroputki ja jossain vaiheessa pitäisi ehtiä perehtyä aiheeseen lapsen kuolema ja kirjoittaa siitä essee. Se on niin rankka ja puhutteleva aihe, että en halua tehdä sitä vain vähän "vasemmalla kädellä" vaan ihan kunnolla ja ajan kanssa.

Lähden fysioterapiaan ja muutenkin vähän kaupungille, pitää ottaa kaikki ilo irti tästä päivästä. Joskus sitä tarvitsisi vuorokauteen vähän enemmän tunteja!