Kuvassa minä ja minulle hyvin rakas Eulis-täti joka nukkui pois täysin yllättäen talvella 2009. Vanha, vanha kuva mutta Eulis näyttää ihan omalta itseltään :)Eulis on takuuvarmasti Taivaassa, ja siellä tavataan!
************
Tämä viikko on sitten työharjoittelun osalta lusittu:) Todettiin ohjaajani kanssa, että meillä ei ois huomenna niinku mitään tekemistä, joten päätettiin pitää vapaapäivät. Tämäpä oli meikkikselle enempi kuin tervetullut uutinen! Painun aikaisin pehkuihin ja nukun pitkäääääääääääääään ...
Trafi eli entinen Ajoneuvorekisterikeskus muisti sitten kirjeellä: on taas se aika vuodesta, kun pitää maksaa autovero. Ystävällisesti lupasivat, että jos ei jaksa maksaa kaikkea kerralla, niin saa maksaa jopa neljässä erässä. Mitä väliä, maksaa se pitää silti, ja se tekis niinku semmoset 509 euroa. Siitä huvista, että saa ajaa autolla, johon pitää ostaa hävyttömän kallista polttoainetta ja josta pitää maksaa hävyttömän kalliit vakuutukset. Mutta sehän on vähän niinku velkaa Valtiolle, ja pitäähän ne velat maksaa.
Varasin taas ajan työterveyslekurille; tällä kertaa erille kuin sille, joka viimeksi teki tämän nerokkaan diagnoosin tästä minun kyynärpäästä ja käsivarresta. Kun en kertakaikkiaan suostu uskomaan, että pelkkä kävelemään lähtö, kun ensimmäisen kerran käsivarsi ojentuu suoraksi, voi sattua niin paljon että tekee mieli kirkaista ääneen - ja se on sitten joku golftenniskyynärpää. Jos jollain on kokemusta, niin tervetuloa kommentoimaan. Ja kun eihän tämä tuki minkä sain - tai siis se on semmoinen remmi mikä kietaistaan käsivarren ympäri - auta tietenkään mitään, kun kipu on siinä nivelessä. Ja kaikki nämä voiteet; Voltarenit ja Mobilatit, pyh, yhtä tyhjän kanssa. Eikä Arcoxiasta ole toistaiseksi ollut muuta hyötyä, kuin että se on mitä mahtavin unilääke:) Jos kelle sitä vahvinta laatua määrätään, niin älkää vain ottako aamulla!
En oo tietenkään mikään lääkäri ja tämä voi olla ihan hakuammuntaa, mutta kun minä hakkasin sitä säkkiä niinku peijooni, ja jos tekniikka oli jotenkin puutteellinen, niin oisko sieltä nivelestä voinu irrota joku siru tai sinne tulla joku pieni murtuma? Oli miten oli, huomenna minä pistän sen lekurin lujille. Sen sukunimikin oli niin mukavan kainuulainen, että saatamma hyvinnii päästä yhteisymmärrykseen:)
Meidän työmaalta on alkanut joukkopako. Jaanakin on lähdössä, ja siinä tapauksessa en sinne jää minäkään. Kaikki alkoi, kun meillä eräs leidi pääsi asemaan, jossa hän pääsi kukkoilemaan himppasen liikaa, sai himppasen liikaa töitä, luuli voivansa ja jaksavansa hoitaa kaiken mutta eihän siitä mitään tullut ja nyt se ärhentelee ympäriinsä kaikille kun on niin työuupunut - mutta sitähän se ei myönnä, varmaan kuolee ennemmin. Kukaan ei viitsi enää tulla ylitöihin - miks kukaan venyis kun firmakaan ei veny, ja sitten tää yks raivoaa entistä enemmän ja työilmapiiri on huonontunut, vaikka on meillä kivaa aina sillon, kun ollaan virka-ajan ulkopuolella. Eli leidi ei ole paikalla:) Sääli sinänsä, mutta sådant är livet, se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti. Lienee aika siirtyä eteenpäin. Olen kyllä tykännyt olla töissä yksityisellä sektorilla, mutta eiköhän noita yksityisiä työnantajia löydy muitakin. Olis vain kiva olla kärpäsenä katossa, kun esmies saa käteensä jonku viistoista irtisanoutumisilmoitusta, kun meillä nytkin on niin hirvee työvoimapula. Esmiestä kyllä käy sääliksi, kun se on niin hirveen mukava. Leidi ei siis ole esmies, kaukana siitä, mutta kukkoilla se osaa. No, Jumalan lapsihan hänkin on.
Tänään oli työpäivän aikana tullut kännyyn puhelu, ja ihan outo numero, ja kun ajelin kotiin ja kuuntelin tapani mukaan Deitä, niin siellä sitten joku rupesi luettelemaan Dein numeroa, jos haluaa soittaa studioon jostain syystä, ja minulla raksahti ... rupesin kattoon kännyä, ja kas, numerohan oli Dein joku alanumero. Miksi ihmeessä joku soittaa mulle Deistä? En tietääkseni tunne sieltä ketään enkä oo osallistunu mihinkään kilpailuunkaan. No, se selviää huomenna kun kilautan siihen numeroon. No kilautinhan mä tietysti silloinkin kun sen älysin, mutta kello oli jo kuusi eikä sieltä kukaan vastannu. Tulisilla hiilillä siihen asti:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti