Käsikirurgin tuomio, sumuiset illat ja parkkisakot

Olin nyt eilen sitten viimeinkin siellä käsikirurgilla, ortopedian polilla. Hän sitten erikoislääkärinä näki röntgenkuvissa paljon sellaista, mitä lähettävä lääkäri ei nähnyt, muun muassa selkeitä kulumamuutoksia - ja kysyi heti, että onko polvet tai toinen käsi kipeä. Olen kuulemma selkeästi nivelrikkoihminen, vaikka ylipainoa ei olekaan. Ihanaa.

No sitten siellä kyynärnivelessä oli joku "hitu" - irronnut jostain - jonka ei siellä kuulunut olla. Ja se sitten aiheuttaa sitä sietämätöntä kipua. Ja se ei kuulemma parane, kuin levolla, levolla, levolla. Arvasin jo, mitä seuraavaksi olisi tulossa, ja tulihan se. Kuukausi sairaslomaa, ja fysiatrian osastolla käteen laitettiin tuki, ja nyt se ei paljon liiku eikä taitu. Tämä kirjoittaminenkin on aikamoista taiteilua ja käy tosi hitaasti.

Ensimmäinen viikko tukea täytyy pitää yötä päivää. Kerran päivässä sitten irrottaa ja vähän voimisteluttaa kättä, ettei jänne ihan jymähdä suoraksi. Tammikuun alussa käteen tehdään ENMG-tutkimus sen selvittämiseksi, ettei mikään hermo ole pinteessä. Ihan niin pian :) Mutta kun ei ennemmin ollut vapaita aikoja.

Eipä tässä sitten paljon muuta voi tehdä, kuin maata sohvalla:) Aion kyllä käydä metodiseminaarissa, vaikka autolla ajo on vähän tappista, mutta ei se lääkäri sitä erikseen kieltänytkään. Petun kanssa lenkkeilen tietysti - meillä on ollut ihania sumuisia iltoja. Hanskat ei mahdu käteen sen tuen kanssa, joten lenkin ajaksi irrotan sen - olkoon se sitä voimistelua. Jaana ystäväni lupasi tulla minua viihdyttämään, kun itsekin on nyt ihan kotosalla ennenkuin lähtee joulukuun puolessa välissä ukkonsa kanssa Argentiinaan viettämään molempien viiskytvuotispäiviä:) Olkoon heillä ihana reissu!

Laskeskelin tässä, miten paljon olen kartuttanut Helsingin kaupungin pysäköinninvalvonnan kassaa viimeisen vuoden aikana, ja se on melko iso summa:/ Keräilen niitä pysäköintivirhemaksuja siinä koulun ympärillä, kun ei oikein ole parkkipaikkoja. Mutta jos olisin joka ikisestä tunnista minkä olen siellä parkkeerannut, maksanut parkkimaksun sinne pömpeliin mistä saa sen kuitin, olisin kyllä joutunut häviölle verrattuna näihin virhemaksuihin, joten parkkeeraan edelleenkin iloisena mihin milloinkin ja _toivon_ että en saa lappua. Läheskään aina en saa:)

Voi kun pääsis taas Jerusalemiin.
Matkakassa karttuu hitaasti mutta varmasti.