Sähköttömyyden tunnelmissa

Meiltä on Tapanin myrskyn jälkitunnelmissa vieläkin sähköt pois, viidettä tuntia mennään. Lojun sängyssä otsalamppu päässäni ja bloggaan iPadilla jonka sain joululahjaksi. Tosi kätevä! Kannettavat tietokoneet ovat aivan menneen talven lumia. Tämä on miniläppärin kokoinen, ei paina paljon mitään ja mahtuu olkalaukkuun. Lisävarusteina tietysti kamera, GPS, bluetooth, tekstarit, hälytykset ja vaikka mitä muuta joita olen vasta vähän ehtinyt ihmetellä.

Kyllä luonto on näyttänyt voimansa! Vaikka on minkälaista teknologiaa, niin mitään ei mahda kun myrsky iskee. Täällä sitä kökötetään pimeässä kahden peiton alla, kun talo lämpiää sähköllä, eikä suihkuunkaan pääse kun se vesipumppukin tietysti toimii sähköllä. Koko meidän kylä on pimeänä, uhmasin Petun kanssa tuulta ja tuiverrusta ja kävin lenkillä vähän tutkailemassa, otsalamppu päässä etten putoa ojaan. Mikähän siinä Tapaninpäivässä on erikoista kun Tapaninahan se tsunamikin aikoinaan tuli.

Olin kaikki joulunpyhät yövuoroissa ja kun myrsky alkoi, meidän sairaalan välikattotasanteella oleva joulukuusi rysähti alas. Onni ettei ollut yhtään autoa parkissa siinä alla. Itse vein oman autoni halliin juuri siitä syystä, ettei aamulla lähtiessä odota yllätys; esimerkiksi mänty tuulilasissa.

Alan lueskella uutta Patricia Cornwellia. Toivon totisesti että sähkölaitoksen miehet viitsii paiskia ylitöitä tänä yönä, vaikka on niillä aika epätoivoinen työmaa; 80 000 taloutta on vailla sähköä!