Uupunut lintukoira ja muita pikku ihmeitä

Meni koko yö uutta puhelinta räplätessä. Voi ihme että on siinä kaikenlaista:) Löysin semmosenkin kuvakkeen, mitä painamalla puhelin haki lähimmät huoltoasemat. Se mokoma tiesi, missä me ollaan, ja alkoi luetella bensa-asemia tässä kulmilla. Eli jos oon vaikka sydän-Savossa ja tankki on tyhjillään, niin siitä vaan etsiskelemään. Niin, onhan siinä se GPS. Voi ihmeitten tekijä:))))

Tehtiin eilen Petun kanssa niin pitkiä lenkkejä, että tämä urhea lintukoira uuvahti täysin kun käytiin yöpuulle. Sanon sitä lintukoiraksi, kun se aamulenkillä taas osoitti mistä sen geenit on kotoisin ja jahtasi nenänsä edestä ilmaan lehahtanutta lintuparvea niinkuin paremmatkin metsästäjät.







Välillä hän käänsi vain kylkeä:) Äitin ja isin pikku vauvikka ja pieni koiranpampula. Maailman suloisin pieni pikkukoira ja sitä rataa ... niin kovin rakas! Ja luonnollisesti hän nukkuu sängyssä meidän välissä. Eihän nyt vauva voi lattialla nukkua:)


Tämä päivä onkin sitten mennyt ihmetellessä ihan muita asioita, niinku esmes kulttuurin ja uskonnon merkitystä ja näkymistä arjessa. Rutistin aiheesta 4 sivua, eipä mitään kun ei siihen kelvannut tää tuttu kristinusko vaan kysymys olikin maahanmuuttajista ja ihan muista uskonnoista ja kulttuureista. Ohjeistuksessa oli taas sitä pohtimista, selvittämistä, tutkimista ja peilaamista johonkin teoriaan ja viitekehykseen. Jos en oo sitä ikään ennen muistanu mainita, niin nyt mainitsen: kunhan tää opiskelu on ohi, niin _koskaan enää_ en pohdi, tutki, selvitä enkä peilaa yhtään mitään yhtään mihinkään. Vannon sen.