Shalom ale`hem!

Olen kotiutunut Israelista. Niin upea, fantastinen, ajatuksia herättävä, sanoin kuvaamaton matka!

Jerusalem oli jotain sellaista, mitä en olisi koskaan uskonut kokevani. Joka päivä aamupalan syötyämme (kosheria tietysti) lähdimme pitkälle kävelylle Old Cityyn ja kiersimme kaikki pyhät paikat. Ainoa pettymys oli se, että juutalaiset olivat rakentaneet Golgatan tilalle linja-autoaseman, mutta Pääkallonpaikka oli tallella ja upea puisto, Garden Tomb, jossa oli Jeesuksen hauta ja kivi joka sitä hautaa oli peittänyt. Mikä ihana rauha ja hiljaisuus aivan kaupungin sydämessä. Sinne eivät yltäneet melu ja hälinä. Istuimme Jaanan kanssa penkillä ja hiljennyimme.

Old Cityssä oli kirkkoa kirkon vieressä, kävimme katsomassa kaikki, myös kappelin jossa on pala Kristuksen ristiä ja joka on omistettu kaikkien niiden äitien kyynelille, jotka ovat menettäneet lapsensa.Löysimme myös St.Annan kirkon, Anna oli Neitsyt Marian äiti eli siis Jeesuksen mummo!

Myös Itkumuuri oli varsinainen kokemus. Se taitaa olla ihan juutalaisten juttu, en ainakaan muista että siitä mainittaisiin Raamatussa mitään. Saa oikaista jos olen väärässä. Oli miesten puoli ja naisten puoli, ja pilvin pimein ortodoksijuutalaisia rukoilemassa. Muurin kivien välissä oli satoja ellei tuhansia käsin kirjoitettuja lappusia, luultavasti pyyntöjä Jumalalle. Muurilta täytyi poistua kävelemällä takaperin, koska Jumalalle ei saanut käänrää selkää. Se oli ainoa paikka missä kävimme, johon täytyi mennä turvatarkastuksen läpi.

Kävimme Siloan altaalla, jossa Jeesus paransi sokean miehen. Monesta pyhästä paikasta oli jäljellä upeita raunioita, jotka oli älytty olla hävittämättä. Old Cityssa kävelimme pitkin Via Dolorosaa, meillä oli opaslehtinen jossa kerrottiin kaikki kohdat mitä tapahtui missäkin, kun Jeesus kantoi ristiään; missä Hän kaatui, missä Simon Kyreneläinen pakotettiin avuksi, missä Hän kääntyi ja puhutteli Jerusalemin tyttäriä.

Tunsin Herran niin lähellä, kun kuljin kujia joita pitkin Hän oli kulkenut, jossa Hän oli opettanut kansaa ja julistanut evankeliumia. Myös Jaana, agnostikko, alkoi miettiä asioita, kyseli paljon Raamatun tapahtumista ja minä kerroin ja todistin oman parhaan kykyni mukaan. Uskon, että hän kääntyy. Ystävyytemme syveni ihan uudelle tasolle, yhtään kertaa ei mennyt sukset ristiin, tulimme toimeen kuin paita ja peppu.

Neljäntenä päivänä lähdimme pitkälle kävelylle kaupungin ulkopuolelle, Getsemanen puistoon ja Öljymäelle. Ja se oli sananmukaisesti mäki. Oikeestaan vuori. Kiipesimme jyrkkää tietä varmaan kilometrin ja meinasi jo kunto loppua. Mutta perille päästyä palkinto oli huikaiseva. Kultainen portti oli suoraan edessämme, näkymä kaupunkiin oli mahtava ja ennen kaikkea tunsin toisaalta suurta riemua että olin niin lähellä Herraa, ja toisaalta suurta ahdistusta siitä, että siellä Hän oli rukoillut Isältään armoa, ja sieltä Hänet oli viety roomalaisten sotilaiden toimesta kuolemaan tuskallista kuolemaa; meidän kaikkien tähden.

Niin, ja lämpöä oli koko ajan joku 50 astetta. Paikalliset sanoi, että on vuoden kuumin aika ja siksi ei ole turistisesonki. Muita turisteja ei todellakaan juuri näkynyt. Kaikki olivat hyvin ystävällisiä ja vanhat ukotkin puhuivat englantia kuin vettä vaan. Kadulla pyöri 150 senttisiä tyttösotilaita 149 senttisten rynnäkkökivääreiden kanssa :) Kyllä tuntui turvalliselta.

Jerusalem oli hyvin siisti, turvallinen ja sivistynyt kaupunki. Asukkaiden lukutaito on 100%. Oppivelvollisuus alkaa 5-vuotiaana ja kestää 16-vuotiaaksi. Sen jälkeen alkaa asevelvollisuus, pakollinen sekä miehille että naisille, ja se kestää kahdesta neljään vuotta. Missään ei näkynyt kerjäläisiä, syrjäytyneitä, känniläisiä.

Eikä Israeliin todellakaan kävellä kuin hollitupaan, eikä myöskään lähdetä pois. Mentiin läpi niin monen tarkastuksen, että heikompaa hirvitti. Ja koko elämäntarina piti suunnilleen selvittää, ja miksi oli valinnut juuri tämän hotellin, ja miksi nyt ylipäätään halusi koko maahan. Ja minä kun en pysty menemään läpi metallinpaljastimesta (sydämentahdistin) niin siitähän ne riemastui. Takuuvarma terroristi. Tutkivat hyvin tarkkaan minun "European pacemaker patient" -korttia ja aattelin että nyt ne varmaan soittaa Kanta-Hämeen keskussairaalan (oli aika myöhä eikä kardiologini takuulla ois ollu töissä). No taas samat kysymykset, mutta läpi pääsin. Minulla kun on tuo oikea etunimi sellainen, että se on myös israelilaisnaisten etunimi, niin eivät meinanneet millään uskoa, että minulla ei ole sukua Israelissa, ja että olen ihan kristitty.

Minusta tämä on erinomaisen hyvä asia, että ollaan tarkkoja. Tällä tavallahan Israelista on tullut rauhallinen ja turvallinen maa. Ja sehän on heidän maansa, ei heidän tarvitse eikä pidäkään päästää sinne ketään, ketä eivät halua! Ei ollut myöskään rikollisuutta, koska tuomiot ovat kovat, ei näkynyt narkomaaneja katukuvassa eikä huumeita kukaan myöskään kaupannut. Ihmiset istuivat katukahviloissa syömässä ja juomassa viinilasillisen, ei pelottanut yhtään kulkea kaupungilla. Suomen ulkoministeriön tiedote, jossa sanotaan, että kaikkien kauppojen ja kahviloiden ovilla tarkastetaan ihmisten laukut pommien varalta, oli täyttä potaskaa. Missään ei tarkastettu mitään. Onhan se kai hyvä, että varoitetaan, mutta ei nyt tarvitse pelotella.

Minulle jäi ikuinen ikävä Jerusalemiin. Rakastuin sihen kaupunkiin, ja haluan sinne uudelleen. Ja ehdottomasti Jaanan kanssa. Siinä on Ystävä, isolla Y:llä. Ihminen, joka aina pyrkii tekemään hyvää toisille ihmisille, se on hänen luonteessaan. Itsekkyys puuttuu kokonaan. Mahtava huumorintaju, nauroimme välillä mahat kippurassa, itkimme myös yhdessä Jeesuksen kärsimyksen tähden. Ja pitkien, helteisten kävelyjen aikana kumpikaan ei vinkunut eikä valittanut. Jaana hoiti kartan lukemisen (minä olen siinä hommassa ihan urpo) ja minä tottelevaisesti kuljin hänen perässään sokkeloisessa Old Cityssä.

Yksi kommelluskin sattui. Etsittiin komeaa kultakupolista Dome of the rockia varmaan kolme päivää. Kun se lopulta löytyi, portilla seisoi kreikkalaisen jumalan näköinen poliisi ja sanoi "muslims only". Ei se vissiin uskonu meitä muslimeiksi kun oli kaprihousut jalassa ja käsivarret ja päät paljaana. Eipä silti, ei me mihinkään muslimimestaan haluttukaan, ei vain tiedetty etukäteen, että se on sellainen.

Tutustuttiin yhteen mukavaan papparaiseen, joka piti katukahvilaa muslimikorttelissa Old Cityssa. Itse juutalainen. Käytiin siellä joka päivä limsalla ja kahvilla. Hän sanoi, että kyllä muslimit ja venäläiset ovat ihmisiä, joiden kanssa on hyvin vaikeaa elää. Itse lisäisin joukkoon vielä armenialaiset :) ne myy sulle väkisellä vaikka oman isoäitinsä.

Tel Aviv sen sijaan oli aivan erilainen. Lähdimme sinne perjantaina ja olimme yhden yön. Jerusalemista meni nonstoppina 10 hengen pikkubusseja Tel Avivin linja-autoasemalle, 56 kilsaa, lähtivät heti kun bussi tuli täyteen ja hinta oli 23 sekeliä, eli jotain 5 euroa. Linja-autoasemalta ajettiin tavallisella taksilla hotellille, joka oli niin rannassa kuin olla voi. Upea hiekkaranta, Jaana kävi meressä uimassa. Ranta täynnä poliiseja ja siellä myös tapeltiin; ambulanssi oli tavallinen näky. Tel Avivissa ei kunnioitettu sapattia, kun sen sijaan Jerusalem hiljeni silloin täysin ja kaikki paikat olivat kiinni. Näimme myös väkivaltaisen kohtauksen; nuori nainen ja vanhempi mies käsirysyssä, huusivat toisilleen ilmeisesti arabiaksi kurkku suorana, nainen heitti miestä tyhjällä pullolla ja mies naista ihmisen pään kokoisilla betonilohkareilla. Mistä mahtoi olla kysymys? Eikö huora ollut saanut tarpeeksi maksua? Vai oliko muslimi-isä hakemassa kotiin perheen häpäisevää, vähissä vaatteissa keikistelevää tytärtään? Tel Avivissa ei tykätty kulkea pimeän tultua. Käytiin syömässä aika lähellä hotellia ja palattiin. Okei, hotelli oli hieno ja kallis ja näkymät rantaan mahtavat, mutta kaupungin syke oli raaka ja väkivaltainen. Olin kuitenkin tosi hyvilläni ja vähän ihmeissäni, kun Jaana siteerasi Jeesusta ja sanoi: "Älä pelkää. Mene rauhassa."

Kuitenkin kaiken kaikkiaan: matka oli ihana, eikä vähiten maanmainion matkaseuran ansiosta. Jerusalemiin mennään varmasti uudelleen.

"Jerusalem, Jerusalem, sä maja rauhan ikuisen, sun kunniaas mä tahdon laulaa, Jerusalem"