Kesällä, kun oltiin Jaanan kanssa Israelissa, käppäiltiin siinä päivänä muuan Jerusalemin Old Cityn juutalaiskorttelissa ja tehtiin se paha virhe, että pysähdyttiin yhden puodin ulkopuolelle katteleen koruja. Olin näet suunnitellut, että ostan krusifiksin kaulaani, ja semmoista kateltiin, mutta eihän me voitu tietää, että se puoti oli armenialaisten omistama. Siis huom. muuten ei mitään ko. kansan jäseniä vastaan, mutta on ne niin hirveitä kauppamiehiä, että eroon et pääse edes suomalaisella sisulla.
No sieltä puodistahan hyökkäsi kaksi äijää, isä ja poika. Isä otti Jaanan pihteihinsä, ja poika minut. Mistä me ollaan, mitä me tehdään, miksi me ollaan Jerusalemissa, ollaanko me juutalaisia, muslimeja vai kristittyjä ja sitä rataa. Ja ai kuulkaa rouvat, meillä on just sitä mitä te tarviitte. Sillä välin kun Jaana oli helisemässä sen isä-armenialaisen kanssa, poika esitteli minulle krusifikseja, jotka kyllä oli kauniita. Mutta sitten yhtäkkiä oltiin jo Daavidin tähdissä ja joissain merkeissä, joita kokonaan uskonnottomat kantaa kaulassaan. Ja puheen vauhti eikun kiihtyi. Minä siihen, että hei NYT SHUT UP - haluan k r u s i f i k s i n, olen k r i s t i t t y, menikö perille.
Noin puolentoista tunnin kohkaamisen jälkeen päästiin asiaan, ja löysin haluamani. Ja hinta lähti 250 NIS, eli new Israel sekel. Noin 60 euroa. Minä sanoin, että ugh liikaa, ja taas kohkattiin, ja lopulta se hinta oli 40 NIS, ja sain kuulla hirveätä voivottelua miten ajan hänet konkurssiin. Yrittipähän vielä mokoma puijata ja kun annoin luottokorttini niin syöttää sinne dollareita.
Sen krusifiksin piti tietysti olla "best quality silver", mutta siinä on se jännä puoli, että kun menen saunaan, niin ketju, joka on hopeaa, kuumuu tietysti tulikuumaksi, mutta tämä krusifiksi ei yhtään. Mitä lie alumiinia :) Mutta se on rakkaasta Jerusalemistani hankittu ja siksi minulle aina tärkeä enkä koskaan ota sitä kaulastani.
No sieltä puodistahan hyökkäsi kaksi äijää, isä ja poika. Isä otti Jaanan pihteihinsä, ja poika minut. Mistä me ollaan, mitä me tehdään, miksi me ollaan Jerusalemissa, ollaanko me juutalaisia, muslimeja vai kristittyjä ja sitä rataa. Ja ai kuulkaa rouvat, meillä on just sitä mitä te tarviitte. Sillä välin kun Jaana oli helisemässä sen isä-armenialaisen kanssa, poika esitteli minulle krusifikseja, jotka kyllä oli kauniita. Mutta sitten yhtäkkiä oltiin jo Daavidin tähdissä ja joissain merkeissä, joita kokonaan uskonnottomat kantaa kaulassaan. Ja puheen vauhti eikun kiihtyi. Minä siihen, että hei NYT SHUT UP - haluan k r u s i f i k s i n, olen k r i s t i t t y, menikö perille.
Noin puolentoista tunnin kohkaamisen jälkeen päästiin asiaan, ja löysin haluamani. Ja hinta lähti 250 NIS, eli new Israel sekel. Noin 60 euroa. Minä sanoin, että ugh liikaa, ja taas kohkattiin, ja lopulta se hinta oli 40 NIS, ja sain kuulla hirveätä voivottelua miten ajan hänet konkurssiin. Yrittipähän vielä mokoma puijata ja kun annoin luottokorttini niin syöttää sinne dollareita.
Sen krusifiksin piti tietysti olla "best quality silver", mutta siinä on se jännä puoli, että kun menen saunaan, niin ketju, joka on hopeaa, kuumuu tietysti tulikuumaksi, mutta tämä krusifiksi ei yhtään. Mitä lie alumiinia :) Mutta se on rakkaasta Jerusalemistani hankittu ja siksi minulle aina tärkeä enkä koskaan ota sitä kaulastani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti